Cambridgen yliopiston psykiatrian laitoksen tutkijat ovat julkaisseet tutkimustulokset siitä, miten ja miksi peliriippuvuus syntyy.
Uhkapelaaminen on ajanvietettä, jota ei missään nimessä pitäisi pitää rahan ansaitsemisena.
Jotkut uhkapelaajat kärsivät kuitenkin peliriippuvuudesta. Tämä häiriö ei salli käyttäjien asettaa pelaamiselle ajallisia ja taloudellisia rajoja.
Peliriippuvuudesta kärsivien uhkapelaajien määrän lisääntyminen viime vuosina liittyy COVID-19-pandemiaan, joka jätti monet ihmiset kotiin. Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa on havaittu, että yhä useampi peliriippuvainen uhkapeluri on nainen.
Miten rahapelaaminen vaikuttaa ihmisen aivoihin ja miksi joillekin pelaajille kehittyy peliriippuvuus – tätä ovat Cambridgen yliopiston tutkijat hiljattain selvittäneet.
Nuoriin kohdistuvat riskit
The Lancet Psychiatry -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan riski sairastua peliriippuvuuteen on suurin 17-27-vuotiailla.
Tutkijat kehittivät uhkapelisimulaatioita, joissa arvioidaan pelaajien riskipäätöksiä. Eräässä tällaisessa simulaatiossa osallistujia pyydettiin arvaamaan, minne oli piilotettu pelimerkki, jonka voiton todennäköisyys muuttui jatkuvasti.
Pelaajat saivat päättää, kuinka monta pistettä he panivat ennustukselleen. Jos he valitsivat oikean vaihtoehdon, he saivat pisteitä, ja jos he valitsivat väärän ennusteen, pisteitä poistettiin. Pelaajan tehtävänä oli kerätä mahdollisimman paljon pisteitä ja olla menemättä konkurssiin.
Kävi ilmi, että nuorten lisäksi suurimmassa riippuvuusriskissä ovat ne, joilla on alkoholi- tai nikotiiniriippuvuus.
Aivojen vaikutus
Kirjoittajat havaitsivat myös, että useat aivojen alueet ovat suoraan yhteydessä pelaamiseen. Esimerkiksi ventromediaalinen prefrontaalinen aivokuori, joka vastaa päätöksenteosta, muistista ja tunteiden säätelystä, aktivoitui useimmiten kaikkein riskialttiimpien vetojen aikana.
Ongelmapelaajilla havaittiin myös aktiivisempi orbitofrontaalinen aivokuori, joka auttaa kehoa reagoimaan tunteisiin, ja saarekelohko, joka liittyy autonomiseen hermostoon.
“Kun uhkapelaajat odottavat vedonlyönnin tulosta, heillä on myös lisääntynyt aivojen aktivoituminen palkitsemisjärjestelmässä, mukaan lukien caudate nucleus. Tämä saattaa näkyä erityisen selvästi ihmisillä, jotka ovat riippuvaisia uhkapeleistä”, tutkijat kirjoittavat.
Tutkijat päättelivät, että dopamiinin (hormoni ja välittäjäaine) suurempi vapautuminen pahentaa myös uhkapeliongelmia lisäämällä kiihtymystasoa. Tällaisissa olosuhteissa henkilö tekee todennäköisemmin riskialttiin päätöksen.
Tutkijat vaativat, että peliriippuvuutta koskevaa uutta tutkimusta olisi rahoitettava, ja totesivat, että peliriippuvuus, kuten muutkin mielenterveysongelmat, edellyttää varhaista havaitsemista ja hoitoa.
Updated: